Blogin päivittäminen on ihan retuperällä, sorry. Laitetaan siis tämmöinen kooste viime aikaisista treeneistä:

HAKU: päästiin Tinkan kanssa YKän rotikkaporukkaan vakkareiksi, jei! Kiitos kaisa & co!

Eilen oli pitkästä aikaa hakutreenit, jotka menikin tosi hyvin. Ajoin 200m:n radan, 4 maalimiestä: etukulmassa umppari, sitten umppari noin 75m:ssä, pressupiilo 150m:ssä ja maastopeitollinen maalimies takakulmassa.

Koko rata kiintorullalla, muuten ilmaisut meni hyvin, mutta pressumaalimiehen kanssa oli hankaluuksia, jouduin lähettämään kolme kertaa hakemaan, kun ekalla kerralla tiputti rullan ennen keskilinjaa jonkun hajun takia. Saatiin kuitenkin siitäkin onnistuminen loppujen lopuksi. Neiti otti itse kiintorullan kaikilla ja lähti näytöillekin hyvin. Olen tosi tyytyväinen meidän edistymiseen haussa. Ollaan nyt menossa hakukokeeseen 4.7. Tampereelle ja varasijalla 16.7. Lahdessa. 

VIESTI: viime viikonloppuna pitkästä aikaa Jossun ja Kalevin kanssa viestitreenit, jotka nekin meni hienosti, vaikka tehtiin pitkä rata näin tauon jälkeen (lopullinen matka lähes 600m). Tinkan treenissä ei sitten niin mitään huomautettavaa. Lisää tätä.

 PAIMENNUS: Ollaan oltu mahdollisimman usein treenailemassa paimennusta. Koko laji on mulle niin käsittämätön, että hapuillaan siinä eteenpäin parhaamme mukaan. Ollaan ilmoittauduttu Kausalan kisoihin molemmille päiville sekä lampaille että ankoille. Toivoisin jotain heräämistä tähän lajiin, kun mun osaamattomuus ohjaajana vaikuttaa Tinkaankin. Sillä on kuitenkin intoa ja syvää paloa siihen hommaan ihan älyttömästi.

TOTTIS: jäänyt vähemmälle, hyppynoutoa olen nyt yrittänyt korjata ihan vaan hyppyyttämällä kahden pallon palkalla. Lisäksi ollaan taas tehty eteenmenoa ilman maahanmenoa, että saan neidille uskon juosta kentän laitaan asti. Seisomista otettiin pitkästä aikaa viime tiistaina kentällä, ja huomasinpa, että ei kerran opittu ole automaattisesti takaraivossa, ellei sitä ole kerrattu, eli sain taas antaa suuret käsiavut.

 ESINERUUTU: Viime viikolla 3 kertaa esineruutua, joista 2 aivan loistavia, nostatin 4-5 esinettä ja Tinka etsii hienosti. Viestitreenin jälkeinen esineruutu olikin sitten vähän…huono. Nostatin vaan yhden, neiti taisi olla (kerrankin) vähän poikki. Uutena juttuna esineruudussa olen nyt ottanut ei-niin-kivoja esineitä, kuten tarrapaplari, joka oli yllättävän vaikea, Tinka löysi sen, mutta ei millään olisi ensin ottanut sitä suuhunsa. Näitä siis lisää, pitää tyhjentää kaapit, että löydän ikävää roinaa ruutuun.

Nyt viikonloppuna Pian luo Kiteelle aitatalkoisiin ja paimentelemaan ja ensi viikolla jatkuu hakuilu. Kyllä kesä on koiraharrastajan parasta aikaa!

Lauantai aloitettiin Mutalassa esineruudulla. Kisaruutu hieman minikoossa. Teija ja Tiina oli jo tallanneet ruudun ja siellä oli 3 esinettä valmiina (en tiennyt missä ne oli). Mutalan kisaruudussa on oja poikittain ruudun läpi, ruutu jatkuu vielä ojan takana. Esineistä kaksi oli ojan takana. Tinkalla ei mitään ongelmia, kaikki 3 esinettä nousi ennätysajassa, neiti etsi hienosti: tarkasti ja innokkaasti.

Sitten tottista, Tiinan & Olkun kanssa ilmoittautuminen, sitten Tiina ampui ensin seuraamisen aikana ja heti perään vein Tinkan paikallaanmakuuseen ja menin itse hetken mielijohteesta A-esteen taakse piiloon. Jälleen ekan paukun jälkeen piti käänty katsomaan taakse, toinen meni korvia kääntäen. Paikallaanmakuussa paukkuihin ei reagoida.

Tottiksessa otin jäävät (tosi hyvät) ja perään noudot, joissa nyt on selkeästi luovutus liian väljä, jää mun varpaista noin 10 sentin päähän. Myös A-estenoudossa tuli ensin takaisin ilman kapulaa? Uusiksi ja nyt tuli kapulakin. Ei voi aina ymmärtää pienen aussien ajatuksenjuoksua. Muttasiis, hinkataan noita noudon luovutuksia kotona. Eteenmeno jalkapallolle oli vauhdikas, mutta se olikin ihan näkyvissä kentän toisessa päässä.

Sitten rotikkaporukan kanssa Kangasalle hakutreeneihin. Uusi metsä, uudet maalimiehet. Ja sitten päätin vielä kuitenkin ottaa norskirullan käyttöön, jotenkin se I-rulla ei vaan tunnu oikeelta, kun se heiluu saalisviettisen koiran leuan alla kiihottavasti. Jos ihminen pystyisi päättämään edes kahden treenin ajaksi mitä tehdä?

Ensin ilmoittautuminen,  joka meni hyvin. Vähän Tinksi oli utelias, kun radan alussa oli ihq pikkutyttö.  Otin vähän vajaa 200m rataa, 3 maalimiestä. Eka maalimies etukulmassa umpparissa irtorullalla. Hienosti meni. Sitten tyhjiä 3 kpl, jotka meni ookoo, pyyhkeitä mulle epäselvästä ohjaamisesta ja Tinkalle siitä, kun ei oikein uponnut vasemmalle puolelle kunnolla. Sitten maalimies taas umpparissa, tällä kertaa kiintorullalla. Olin ohjeistanut, että auttaa tarvittaessa umpparin raosta. Tämäkin meni hienosti, vähän oli Kaisa auttanut rullan kanssa, mutta itse Tinka oli sen suuhun napannut. Broiskupullat ei kelvannut palkaksi, pallo on Tinksin lemppari. Sitten vielä pari tyhjää ja maalimies vasemmassa takakulmassa suorapalkalla.

Tosi hyvät treenit muuten, mutta omaan huolimattomuuteeni olen tyytymätön. Ohjaaminen pitäisi olla keskittyneempää. Mua heti jännittää, kun on uusia ihmisiä paikalla enkä keskity koiraan ja meidän tekemiseen. Esim. kerran lähetin yliheitolla Tinkan aivan vinoon etuviistoon tyhjälle. Tiistaina seuraavat hakutreenit, jospa ohjaaja tällä kertaa keskittyisin ohjamiseenkin...

Toinen kiintorullatreeni. Jännää.

Askartelin pehmeästä irtorullasta kliksullisen I-rullan ja päätin käyttää sitä. Ensimmäinen maalimies otettiin irtorullalla, sen jälkeen 4 kiintorullalla ja lopuksi vielä yksi suorapalkka.

Treeni meni muuten tosi hienosti, mutta kolmannella lähetyksellä Tinka nappasi rullan suuhunsa jo lähetyksen jälkeen, luultavasti koska se heiluu siinä kaulassa kiihottavasti ja myös häiritsevästi. Kielsin hillitysti ja lähetin koiran uudestaan, sama homma seuraavalla lähetyksellä, Jälleen kielto ja kutsuin koiran luo. Kolmannella lähetyksellä lähti hyvin ja oli menny maalimiehelle asti ja napannut rullan vasta siellä. Toivon todella, että sain viestin perille ikiajoiksi siitä, että rullaa ei oteta suuhun kuin vasta maalimiehellä, ettei meille tulisi koskaan valeilmaisuongelmaa. Sormet ristiin. On tämä rullakoiran kouluttaminen semmoista nuorallakävelyä, että välillä hirvittää.

Seuraavalla lähetyksella nappasi rullan reilu metrin päässä maalimiehestä, mutta taas sitä seuraavalla meni ihan luokse. Otettiin sitten viimeinen varuiksi suorapalkalla, eli maalimies heitti heti pallon kun Tinka tuli luo. Neiti oli ollut ihmeissään, kun ilmaisun aloittamisen jälkeen ei muistaakseni ole ikinä ollut vielä suorapalkkaa.

Nyt vaan treeniä sikinsokin irto- ja kiintorullalla sekä välillä suorapalkkaa sekä radan ajoa kiintorulla kaulassa. Lauantaina ja maanantaina olisi seuraavat treenit. 

Lopuksi vielä esineruutu, 50m syvä, 25m leveä, 4 esinettä (pari Jossun vaikeasti piilottamaakin), nostatin 3. Hienosti neiti etsi nenä auki ja innolla, kerran poistui ruudusta, mutta palasi kun huusin. Hyvä treeni, olen tosi tyytyväinen.

Jossun kanssa ottamassa esineruutua Tulotiellä. Jossu oli myöhässä ja mä ajoissa, joten tallasin valmiiksi suunnilleen kisakokoisen ruudun. Merkkasin 4 esinettä, takakulmiin, keskelle taakse ja yksi esine ruudun keskelle.

Otin Tinkalle 3 esinettä, toi molemmat takakulmat ja keskeltä. Teki töitä intensiivisesti, kerran piti käskeä takaisin ruutuun ja aikaa meni 3 minuuttia. Tinkahan tekee töitä tosi itsenäisesti ruudussa, en ole opettanut mitään laatikkomaista työskentelyä vaan lähetän ja neiti etsii kunnes löytää esineen käyttäen koko ruutua. Lopuksi yllätyspalkaksi maksalaatikkoa. Neiti hotki sen onnellisena. Tinka on ollut laihdutuskuurilla ja se näkyy :D

Ohjasin myös Ollille lauantain kisoja varten ruudun, ekat 2 esinettä nousi puoleentoista minuuttiin mutta viimeisen löytämisessä kesti, kello piippasi 5 minuuttia juuri kun avasin kolmannen esineen jälkeen palkkapurkkia Olliaiselle (sai vain loppupalkan). Vähän jännittää lauantai, viimeksi saatiin esineruudusta vaan 9 pistettä Porissa... Onneks sain palkattua Ollin siitä, että jaksoi vielä etsiä sen viimeisen esineen. Jospa se motivoisi kokeessa tarpeeksi.

Sitten tottista, otin vähän seuraamistreeniä, Tinka on alkanut edistää vähän lähdössä, vähän niinkuin olisi aina lähdössä eteenmenoon? Sitä pois ja sitten jääviä, Jossu klikkerihenkilönä. Jäävät meni hienosti. Ja vielä luoksetulo lopuksi, joka jäi vinoon. Asfaltilla ei nopeuskaan ole samanlainen kuin oikealla kentällä. Periaatteessa palikat ois suht kasassa sunnuntain viestikoetta varten, eli siis mikä vaan asia voi pettää... :D

Ei muuta kun rohkeasti kokeilemaan. Nyt ei siis treenailla enää. Sunnuntaina sitten päivitystä miten koe meni.

Tuulta ei ollut taas nimeksikään, joten Tinka pääsi vaan tallaamaan. Tosin Lucan kanssa, että kivaa oli. En viitsinyt taas kokeilla höhhäilyjuttuja ilman tuulta :-)

Siis esineruutu: kolme vierasta esinettä ruudussa. Lähetin Tinkan etsimään ja Tinka irtosi tosi hienosti nenä maassa takarajalle asti. Näki että tietää mitä ollaan tekemässä.Tinksu löysi ekan esineen hienosti ja ylpeänä juoksi mua kohti sen kanssa - ja suoraan ohi... Vei sitten esineen Tanjalle... ? Juoksin karkuun ja kutsui ja maanittelin, ja loppujen lopuksi toi esineen metrin päähän musta kun menin kyykkyyn. Cesaria palkaksi (nam) ja uutta lelua hakemaan. Esine löytyi ja nyt se tuotiinkin mulle aika hienosti.Huono homma oli, että palkkana oli NEUta nappuloilla ja Tinkan ilme oli semmonen, että mitä hittoo, äsken oli namia ja nyt tavallista ruokaa???.Just hienoo... No ruoka maittoi, mutta jätettiin sitten siihen treeni.

Ainakin selvis, että Cesar on HYVÄÄ!

Otettiin taas Suskun kanssa esineruutu ennen lenkkiä.

Tinka ruutuun viimeisenä, Susku piteli kiinni kun hetsailin lelulla ja sitten vain kaksi lelua ruutuun. Tinka lähti tosi hyvin ja innokkaasti etsimään ja löysikin esineen hienosti, alkoi tulla mua kohti kun kutsuin - ja kurvasi pois hillumaan lelun kanssa... Sain Tinkan kuitenkin tulemaan ja tuomaan lelun loppujen lopuksi karkuun juoksemalla....

Tinka nosti vielä toisenkin esineen hienosti (nenä toimii ja tietää mitä ollaan tekemässä), mutta se mulle tuonti ei oikein kiinnosta. Kokeilen ensi kerralla hansun ohjeen mukaan, että vaihdan esineen lempileluun, enkä vaadi mulle asti tuomista, vähän matkaa mua kohtikin riittää.

Otettiin esineruutu koirille ennen lenkkiä. Tinka tokana tallattuun 25x50m ruutuun.

Kokeilin uutta tapaa, jota Päivi ehdotti viimeksi. Eli laitoin Tinkan kiinni puuhun ja hetsaisin vähän esineellä, sit lähdin viemään esineitä ruutuun (3 kpl) huudelleen lelu-sanaa ja heitellen niitä ilmaan).

Sitten Tinkan lähetys, se oli ihan täpinöissään. Nenä maassa, mutta ei jäljestänyt, ja eka esine löytyi helposti, mulle tuonti ei niinkään, lähdin juoksemaan poispäin, ja niinhän se esine tuli mulle asti. Palkaksi leikkimistä lelulla, ja vaihdoin lelun sitten Tinkan omaan patukkaan. Toinen esine olikin hieman vaikeampi löytää, mutt nousi ja taas karkuun juoksulla sain tuomaan mulle, leikkiä ja sitten lopetus.

Otin vielä Elmonkin autosta ja lähdettiin yhdessä tyhjentämään ruutu (takarajalle jäi 2 esinettä ja keskelle 1), ja Tinka nosti mulle kaksi esinettä kun etsittiin niitä yhdessä (ilman käskyjä), Elmo yhden.

Hassuja kavereita, pitäis varmaan treenailla tolla tavalla... 

Löytyn esineruutu, kaikkien koiraharrastajien painajainen... Siellä käy paljon koiranulkoiluttajia päivittäin ja ruutu on kuin minikoirapuisto hajuineen.

Tinka ekaks, Anne heitti esineet (2) ruutuun ja sitten me tultiin Tinkan kanssa ja lähdettiin etsimään niitä. Eka esine nousi hyvin, tosin taisi nähdä sen... Valkoisella lumella on helppo nähdä esineet. Kehut ja palkka ja "lelu"-sanan toistoa, sitten vielä heitin esinettä.

Toinenkin esine nousi hyvin, vaikka pakko sanoa, että taisi nähdä senkin... No, pääasia että tiesi mitä oltiin tekemässä. Taas heiteltin lelua ja toisteltiin käskysanaa ja sitten luovutus lihapullalla.

Sitten Tinka pääsi tallaamaan ruutua Annen ja mun kanssa, se varmaan oli kivointa koko puuhassa...

Otin taas esineruudun ennen lenkkiä, tällä kertaa Hansun ohjeiden mukaan tallaamattomalle alueelle, mihin heitin esineet niin pitkälle kun sain.Otin Tinkan autosta ja tietenkin alkoi hirveä jäljestys, mutta jäljet loppuivatkin ruudun lähetyssivulle. Rohkaisin Tinkaa ruutuun: "missähän LELUt on?" ja lähdettiin etsimään, ekä esine löytyikin tosi hienosti, Tinka meni puolen metrin päästä ohi ja yhtäkkiä sai vainun, kääntyi ja löysi esineen, innostui vielä leikkimäänkin sillä, palkkaus namilla ja käskysanan toistamista.

Sitten jatkettiin samalla lailla, ja nostettiin vielä kaksi esinettä, nenä oli ihan erilailla auki esineille kun ei tarvinnut etsiä jälkiä.

Aivan mahtavaa, täydellinen suoritus pikkutytöltä. Ensi kerralla samalla lailla. Jospa sen jäljestysinnon saisi vähenemään näin.:-D

Otettiin esineruutu metsässä ennen lenkkiä, kävin tallaamassa ruudun 40x20m ja jätin sinne esineet (5 kpl).

Sitten hain ensin Tinkan autosta. Tinka jäljesti innoissaan mun jälkeä autosta ruudulle ja sama jatkui ruudussa, neliveto päällä ja mun tallausjälkiä. Mä kuljin perässä, koira liinassa. Pysäyttelin koiraa ja vein pois jälkien kohdalta, ja Tinka merkkasikin ekan esineen, poimi suuhun ja tiputti, aikeena jatkaa jäljestämistä. Osoitin esinettä ja kehuin kovasti, yritin leikkiä esineellä T:n kanssa, mutta luovutin ja kunhan sain koiran vaan ottamaan esineen suuhun kehuin ja lihapullalla lelu pois.

Sitten jatkettiin ja takakulmasta löytyi toinen esine (kunhan ensin jäljestettiin esineen ohi). Sama homma, kehuja ja pieni leikki esineellä ja lihapullaa palkaksi.

Sitten vielä yksi esine ihan ruudun etuosasta, se olikin hanska ja paljon kivampi lelu, sen Tinka jopa nosti kunnolla, vielä loppuleikit ja sitten palkka ja autoon, ei ihan kehuttava suoritus. Tästä maavainuisuudesta on tulossa riesa muualla kuin jäljestäessä...

Ensi kerralla: pitää tallata ruutu oikeen tiheään, niin että jäljestäminen on turhaa kun jälkiä on paljon, ja ehkä auttaisi jos ennen ruutuun menoa leikkisin Tinkan kanssa jollain esineellä. Sitten pitää miettiä olisiko hyvä leikkiä löydetyillä esineillä enemmän, jos se motivoisi.