Kaikkia juttuja...elämässä tuli kiireitä ja sitten tuli se viime kesän epäonninen SM-reissu...
Noh, josko sitä taas yrittäis aktivoitua, vaikka ihan välillä...tosin koneella tulee vietettyä aikaa (niin töissä kun vapaa-ajalla ihan riittävästi muutenkin), mutta kattellaan...

Tein muuten Nortillekin oman sivun: Norris 

Meidän perheessä on uusi jäsen:

May I introduce: Norris

 HEARTHSTONE’S CHOCO synt. 28.11.2009

W Lazy J U Betcha ATDsd, OTDc x WTCH Misty Ridge Spur of W Lazy J

Norris on osaomistuksessani Hansun kanssa.

Lisää tietoa suloisesta suklaapojasta myöhemmin.

Oltiin aussieyhdistyksen leirillä ma-pe viime viikolla. Loistoleiri, kiitos Shantille järjestelyistä!!

Ma-ke treenattiin agia, meille uusi juttu, muutaman kerran Jossun kanssa pyöritelty juttuja ihan vaan huviksemme. Kouluttajina oli Seppo Savikko ja Sini Lehtinen, molemmat tosi hyviä kouluttajia.

En ehkä osaa oikein analysoida miten meillä meni, mä olen aika kömpelö (mutta kuulemma kehityskelpoinen), Tinks taas on nopea ja kuuliainen, juuri sopiva agikoira. Tärkein oppi oli, että omalla kropalla näytetään suunta, käsillä este. Ja että koira suorittaa esteen, ohjaajan homma on kertoa koiralle, mitä seuraavaksi.

Agikärpänen puri, eli nyt kun saadaan Kiteen paimennuskisat ohi, harkitsen tosi tarkkaan vaihdetaanko paimennus agiin. Paimennus on kuitenkin paljon aikaa ja rahaa vaativa harrastus, joka ilman omia eläimiä on niin hitaassa kehityskaaressa, että se lähinnä turhauttaa. Agi taas olis ihan uusi juttu, vauhdikas ja tapahtumarikas laji, jossa ohjaaja näkee heti, kun ohjaa koiraa väärin. Mii laik.

Sitten hakua to-pe. Torstaina omalla porukalla, perjantaina kouluttajana Jessica Ristimäki. Pidin Jessican tyylistä kouluttaa tosi paljon, ohjeet oli koirakohtaisia, eikä ollut jotain yhtä kaavaa, mihin kaikki koirat pitää sulloa. Tinkan kanssa saatiin ohjeiksi vähemmän hössötystä ja hallintaa keskilinjalla sekä suorapalkkoja liian aikaisen ilmaisun estämiseksi.

Nyt on taas hyvä mieli treenailla. Oli hienoa tavata uusia aussieihmisiä ja olla mielettömän taitavien kouluttajien opissa!!! 

...hallinnan nimittäin.

Tänään meni tottistreenitkin huonommin kuin ikinä. Seuraaminen meni ookoo, kuten myös jäävät. Paikallaanmakuussa ja ampumisissa ei mitään huomautettavaa. Noudon luovutukset oli jo paljon tiiviimmät. Mutta sitten...tokassa eteenmenossa meni puoleen väliin ja kääntyi katsomaan mua, kun ei nähnyt palloa kentän päässä.

Hyppynoudossa kiersi esteen ja sen jälkeen aloitettiinkin taas koko estenoutoasia ihan alusta tyyliin "Ai, pitikö sieltä TUODAKIN jotain?" Ja "Ai, saako nyt VARMASTI mennä kun sanot sen käskyn?"

Lenkilläkin neiti tulee noin kolmannella "Tule"-käskyllä - jos viitsii. En tiedä, onko sillä merkitystä, että juoksuja on alettu taas tekemään, eli hajut houkuttelee ja pissata pitää joka ikiseen ruohokökköön ja puhelinpylvääseen. Mutta ihan sama, toteltava on.

Toimenpiteet:

- Iloisempaa tottista, mutta pitää myös vaatia, että kaikki tehdään tismalleen oikein.

- Lenkillä natsikuri, jos eka käskystä ei tulla, tulee vihainen hirviömamma ja raahaa niskasta.

- Pihan pojat ei saa enää viedä Tinkaa lenkille. Minä olen nyt ainoa "kiva" ihminen Tinksin elämässä. Sori vaan.

- Treenisuunnittelua pitää parantaa HUOMATTAVASTI.

- Viimeisenä, muttei vähäisimpänä: PYSYN SÄÄNNÖISSÄNI.

Näillä siis eteenpäin, raporttia seuraa.

Tässä kuvia parin viikon takaiselta Joensuun reissulta, kun Tinka ja Rini (Hazelmoor Natty Napkin) tapasivat.

Kiitos Aija kuvista!!!

"Leikitäänkö?"

 "Otan ihna pikku palan sun kepistä..."

"Varoitus."

Aussiepyörremyrsky.

Osataan me ihan seistäkin. Ainakin noin sadasosasekunnin ajan...

kuvat: Aija Tanskanen

Siskontytöt stailasivat Tinkan (kiitos Noelle ja Nita).

Näissä vermeissä PK-kokeeseen

BH-koe siirtyy 19.5., mulle tuli äkillinen tärkeä työreissu Kanadaan alkuperäiselle BH-viikolle ja jouduin vaihtamaan... Kiitos hyvien koirakaverien sain kuitenkin paikan vaihdettua täpötäydellä BH-kaudella!

Kiitos Maria, Tanja, Leila ja Arja!

Tottista on treenailtu lähes joka päivä lenkillä, kotona ja kentällä. Suurimmat haasteet on saada istu/maahan -käskyjen ero kaaliin, aina tehdään se mitä on viimeksi treenattu... Ja sitä seuraamisen viettikestävyyttä, eli palkka eri aikaan tosi satunnaisesti. Luoksetuloa pitää muistaa treenata enemmän, pallolla palkatessa Tinka jää vähän kauas odottamaan että pallo lentää, vaikka sen lähes aina heitänkin jalkojen välistä taakse. Henkilöryhmää pitäis päästä treenaamaan...

Pallo/patukka voittaa nykyään ihan kaiken Tinkan elämän prioriteettijärjestyksessä, helpottaa muuten uskomattomasti elämää koulutuksen ohellakin.

Tanjan kanssa käytiin kentällä viikonloppuna ja häiriönkin alaisena Tinka toimii hienosti.

Olin lomalla viime viikon ja sillävälin Tinka oli Jossu a.k.a tottistohtorilla hoidossa. Kiitos kaunis Jiille, vasen käännös on paljon kauniimpi nykyään!

Esineruutua ollaan otettu pari kertaa viikossa metsässä lenkin ohella, ja se menee hienosti edelleen, tänään nousi 3 esinettä 25x50m (lev x syv) ruudusta ihan sukkana. Tinkan lempparijuttu.

2kk BH-kokeeseen, huh.

Laitetaan nämä nyt sitten ihan tähän virallisesti ylös niin voi sitten vuoden lopussa päivitellä omaa hulluuttaan:

- BH-koe

- TK1 (ikinä en oo ees käyny kattelemassa tokokokeita)

- paimennuksesta vähintään 1 hyväksytty legi

Pk-lajit:

on vähän hakusessa, kun rullailmaisu on niin kesken haussa.

VK1 olis kiva tavoite, mutta vaatii sitoutuneen kakkosohjaajan. Mistä mä nyt semmosenkin yhtäkkiä keksin?

Treenailtu ollaan edelleen ja lenkillä käyty joka päivä mettässä. Neidin lihakset on aika makeet. Tinkalla on uusi ystävä, Suskun Siiri-dobermanni, joka on nyt 12 viikkoa ja Tinkan ykkösfani.

Tinka on mun unelmieni koira, pitääkin muistaa kiittää Hansua kun seuraavan kerran jutellaan. Niin ihanan iloinen, aina valmis ihan mihin vaan ja uskomaton PALLOHULLU. =) Saa mut aina työpäivän jälkeen lenkillä hymyilemään (ja nauramaankin) pomppimisellaan ja loputtomalla elämänilollaan. Ei näin ihanaa koiraa voi olla? *pitää rapsuttaa rinsessaa välillä*

Me ollaan itse asiassa treenailtu paljonkin, mutta ei aina niin virallisesti. Esineruutua otetaan usein lenkillä, ja se meneekin TOSI hyvin, Tinka rakastaa lelujen etsimistä, etsii niin kauan kunnes löytää, häntä heiluen ja nenä auki.

Tottista otin viime sunnuntaina ekan kerran patukalla leikkiessä, ja kun Tinka pääsi ohi hämmästyksen ("Sivu - jaa mitä, nythän leikitään?!"), ja tajusi että leikki jatkuu kun tekee temppuja, jatkui tottis tosi kórkeassa vietissä, olin aika hämmästynyt miten hienosti Tinka sen tajusi, olin väähn pelännyt ottaa sitä askelta, mutta pakko se oli kun namit ei riitä palkaksi, ei motivoi tarpeeksi. Kiitos Piialle neuvoista! Nyt pitää vielä saada itseni "leikki-keskittyminen" -tilaan etten itse häslää. Tosi vaikeeta. Lisäksi lenkeillä otan paljon sivulle tuloja ja seuraamista Froliceilla ihan vaan huvitukseksi. Ja hyppyjä puiden yli yms.

Haussa on jo otettu tyhjiäkin pistoja ja kaksi kertaa rullan tuontia muun puuhailun ohessa. Senkin (yllättäin?) Tinka vaan hoksasi tosta vaan.

Viestiin Susku lupasi lähteä kakkosohjaajaksi, kivakiva! Agility tekisi mieli aloittaa näin talven tullen, siitä Tinka varmaan tykkäisi ja minä kömpelys kärsisin =)

Jälki on jäänyt vähemmälle, kun ei vaan ehdi kaikkea?

Muuten treenaus jatkuu mutta bloggailu tympii...Sorry...

Aloitettiin hakutreeneillä, Pia, Tanja ja minä.Oli viileä keli, mutta kerrankin tuuli!

Otin Tinkalle ekan umpparissa tuulen yläpuolella ovi raollaan, taputus apuna. Tinka lähtikin hienosti lujaa ja etsi hyvin. Oli ollut vähän ihmeissään umpparista, kiertänyt sitä hajun perässä ja lopulta uskaltautunut sisällekin.Maalimies toi Tinkan syötellen keskilinjalle, ajattelin että en mene ollenkaan sine häiritsemään tällä kertaa. Toinen oli valmis tuulen yläpuolella lisänä hieman etenemistä takarajalla, Tinka irtosi ja etsikin hienosti, mutta lähetin sen hieman liian aikaisin, sillä etsittyään noin 15-20 metrin alueen se palasi mun luo kun siellä ei ollut ketään. Eli meille tuli varmaan eka tyhjän pisto treenikin kaupan paalle? Sit lähetin koiran uudestaan ja hieman edemmäs ja heti nousi maalimies! Palkkana oli narulelu, taas maalimies toi Tinkan keskilinjalle, tällä kertaa leikkien. Tinka leikki vauhdikkaasti ja taisteli kuin eläin =)

Kolmas oli tuulen alapuolelle ja otettiin pupuna, eli kun lähetin koiran, maalimies pomppaa esiin ja juoksee pikku matkan ja sitten piiloutuu. Tinka oli ihan innoissaan. Palkkana mahapullia ja sitten vielä narulelulla leikkimistä. Menin itsekin viimeiselle maalimiehelle seisoskelemaan.

Tällä kertaa jäi semmoinen olo, että Tinka tuli palkattua. Ja nyt aletaan treenaamaan rullailmaisua kentällä.

Sitten otettiin esineruutu, Tinka oli viimeisenä ja haetutin vain yhden esineen (hienosti toikin) ja sitten haettiin kulmien merkit pois ja kisattiin kumpi löytää loput kaksi esinettä ruudusta ensin (Tinkan mielestä loistoleikki)...

Sitten meniin peltojäljelle Uuteenkylään. Siitä kommentoin vaan, että en tiedä voiko jälki enää huonommin mennä......... Tein pitemmän kuin yleensä ja hieman kiemurtelevan, esineitä oli 6 ja ruokaa ei ollenkaan, paitsi loppupalkkana naudan mahaa. Eijei... Mitä hittoo teen ton jäljen kanssa?

Jos saisin kakkosohjaajan jostain, alkaisin treenaamaan Tinkan kanssa viestiä, se on oikea juoksukone. Pitää miettiä kenet saisin houkuteltua.

Tänään tottistelemassa ja esineruutu perään.

Tottis on kyllä retuperällä, tai sitten häiriö (2 koiraa kentän toisessa päässä) aiheutti Tinkan keskittymättömyyden. No, seuraaminen on ainoa mikä sujuu, Tinka menee hienosti kontaktissa ja suoraan ja innoissaan. Sivulle tuloa ei tajua ilman apua, joka on ny tietoisesti häivytettävä, sekä jos en heti palkkaa, tarjoaa maahan menoa saman tien? Hö. Tänne tulo on ookoo, mutta eipäs olisikaan jos kokeilisin ilman namikättä apuna. No, nyt ahkerasti treenaamaan tottista, haaveissa olisi BH keväällä jos saadaan maneesivuoro talveksi.

Esineruutu on Tinkan lemppari, tallattiin 30 leveä ja 50 syvä ruutu, jossa 3 esinettä, takakulmissa ja keskellä noin 10 metriä takaa. Tinka oli viimeisenä ruudussa ja kuten muutkin, viipotti ympäriinsä ruudun ulkopuolella paljon? Ehkä sade ja puuskittainen tuuli aiheutti hajujen leviämisen? Toi kuitenkin ekan esineen hienosti suoraan mulle ja sit toisenkin vielä, senkin etsiminen kesti. Kun palkkasin Tinkaa, Pia lähti hakemaan viimeistä esinettä ruudusta eikä meinannut löytää... Mentiin Tinkan kanssa avuksi ja Tinksu toikin sen meille jostain kaukaa ruudun ulkopuolelta, toivon että tämä ei nyt tarkoita uutta ongelmaa, eli että neiti alkaa siirtelemään esineitä ruudussa....

Viikolla tehtiin jälki ja se ei vaan suju... Tai siis alku on sähläystä ja loppu alkaa jo mennä hyvin. Huomenna jälkitreenit, ja teenkin Tinkalle kokeeksi tosi pitkän jäljen tällä kertaa. Viimeksi kokeilin kiemurtelemista jäljen vaikeuttamiseksi (että mielenkiinto säilyisi), mutta mutkittelin liian jyrkästi, nyt pitää tehdä loivempia mutkia.

Tinka oli hoidossa äitillä ja isällä ti-pe ja hyvin oli mennyt, olivat onnellisia palauttaessaan ikiliikkujan kotiin =)

Hakutreenitkin ois huomenna.... Eli treenipitoinen sunnuntai tiedossa... ;-) 

Tinka täyttää tänään 1 vuotta!

Onnittelut mun ihanalle pikku rinsessalle ja elämäni ilolle, mihin se aika oikein on hujahtanut?

Tinka syntymäpäivänään lempparipuuhassa eli kimalaisia metsästämässä :-)

ja helteet on vieny treenimehut ohjaajasta, varmaan aika huono viettikestävyys?

Eli Tinka & Mira chillailee ja nauttii kesästä.

RotuRacessa käytiin ja Tinka oli maxien 47.(/228) ajalla 7.24, vaikka ei edes juossut täysiä. Meidän joukkue Ohituskaistalaiset oli aussieiden ykkönen ja maxien jaetulla 9. sijalla.

Tinka myös oppi uimaan viime viikonloppuna, toisin sanoen löysi rohkeuden ylittää sen pisteen kun jalat ei yllä pohjaan, pallo & järvi on Tinkan lempparikesäpuuhaa.

Me nyt treenaillaan sillointällöin ja päivitellään tänne juttuja sit kun taas palataan treeniarkeen.

blogin päivitykseen.

Koti-ADSL oli nurin yli kaksi viikkoa ennenkuin Elisa sai sen viimein korjattua....

Treenattu on (ja paljon) mutta taitaa tulla romaani jos kaiken tähän kirjoitan.

Muutamia perusjuttuja:

- haku: tästä lähtien maalimiehet palkkaa Tinkan pääosin leluilla, sillä se on paljon parempi palkka kuin ruoka. Aletaan myös treenaamaan etenemistä pistoilla. Edelleen pohdin sitä ilmaisua, Hansun ja Pipan mielestä rulla olisi Tinkalle ominaisempi ilmaisutapa, mikä kyllä pitää paikkansakin, muttakun....

- jälki: esine-ilmaisu aloitettu ja sitä jatketaan erikseen jäljestämisen rinnalla Pipan ohjeiden mukaan. Jälki tökkii pahasti...

- tottis: noutokapulan kantamista treenataan, että Tinka oppii että kapula suussa voi tehdä kaikenlaisia juttuja. Maahan-istu-seiso juttuja pitää treenata eri kerroilla eikä sekottaa.

- agility: leirillä otettiin agilityn alkeet eli esteisiin tutustuminen, se olis meille tosi kiva laji jos vaan löydän itse raajojeni hallinnan...

- paimennus: tauolle loppukesäksi, ettei Tinka opi lampaiden jahtaamista, jatketaan ensi kesänä. Kasvamaan siis.

Ja sitten on vielä valeraskauskin, enkä minä ollut edes huomannut. Hups.

Oltiin Tinkan kanssa juhannus mökillä ja otettiin iisisti, ladattiin molemmat akkuja. Tinka sai juosta vapaana, hakea palloa ja keppiä, kahlailla ja vahtia mitä kaikkea siellä tapahtuikaan. Ja tietenkin hurmata pappaa ja mummua ja hautailla juttuja ympäri mökkialuetta... :-)

Otettiin pari peltojälkeäkin, jotka meni ihan ookoo. Muuten ei sitten treenailtukaan. Nyt ollaan taas treeniterässä!

Kiitokset Kikille http://kikin.vuodatus.net/ uudesta makeesta blogipohjasta.

Ja myös kiitos Juha Löytöläiselle kuvasta!

Päätettiin ottaa rento viikko Tinkan kanssa treenimielessä, ja mentiinkin sitten eilen Villähteen hevostenuittopaikalle, missä on tosi matala pitkä ranta. Tinka oli aivan ihmeissään kun aina vaan voi kävellä pitemmälle ja jalat ylettää pohjaan! Sitten yhtäkkiä ei enää ylettänytkään, joten piti alkaa uimaan!!! Eli Tinka ui eka kertaa ite tippumatta tai viemättä syvälle!!!

Sit heiteltiin palloa rannemmassa ja taas käytiin välillä uimassa, on se vaan reipas tyttö kun joka kerran tuli mun mukaan tekemään pikku uimalenkin syvemmälle :-)  Vähänks oon ylpee!

Ja tänään aamulenkillä nähtiin eka kertaa orava, Tinka törmäsi siihen ja jahtasi sen puuhun, mihin oravalla oli äänekäs vastalause!!!! Sitä hämmästyksen määrää. Oravatapaamisen jälkeen loppulenkki menikin puihin tuijotellessa.... :-O

Hakutreenit peruuntui tiistailta, mutta onneks saatiin kutsu Mäntsälään vierailulle hakuilemaan sunnuntaiksi.

Nyt ollaan alettu harjoittelemaan klikkerin (vai naksu vai mikä sen nimi on...) käyttöä, muutamana päivänä muutamaan kertaan klikkailtiin ja nami perään, sit ollaan jo sunnuntaina otettu käskyjäkin ja klikkaus-> palkka. Nopsaan meni jakeluun. Varsinkin kun normaali ruoka-annos on pienennetty puoleen...

Lisäksi ollaan lenkkeilty paljon vilkkaissa paikoissa että pääsen puuttumaan autojen ja pyörien jahtaamiseen. Jännää kun Tinka jahtaa vain vastaantulevia, ei takaa tulevia, käy suoraan renkaaseen. Paimentaa ilmeisesti. Autojen paimentamiskokeita ei vaan jostain syystä pidetä??? Kumma juttu, Tinkalla ois siihen selvä vietti ;-)

Ja sitten ihan kotipihassa ollaan treenattu lelujen tuomista mulle, ja hienosti tuo. Jos pistää maate ja alkaa syödä lelua, lähen pois. Sehän aiheuttaa heti tilanteen, jossa lelu pitää tuoda mulle, koska muuten leikki loppui siihen ja haen lelun hetken päästä pois. Meillä on uus minijalkapallo ja se on ihana Tinkan mielestä. Lisäksi tilasin naruleluja täältä: http://www.narulelu.com/narulelut.htm

Meillä oli yksi narulelu aiemmin, ja se oli lemppari, mutta se(kin) on kadonnut johonkin. Bermudan kolmioon varmaan :-)

Tänään mennään metsään maratoonilenkille ja huomenna on hakutreenit.

On vähän laiminlyöty blogia... Muutto takana ja jos taas ehtis kirjoitellakin. Jos laittais pikapäivitystä:

Treenailtu ollaan ahkerasti, tottista otettu kotona ja Löytyllä, kohokohtana maanantaina häiriötä kentällä (muita koiria ja ihmisiä), mutta sain Tinkan kuitenkin kiinnostumaan itsestäni ja lihapullista :-) En tosin helposti mutta kuitenkin...

Esineruutu meni ok keskiviikkona, tosin nostatin vaan yhden esineen kun tyttö oli NIIN hippatuulella. Mäntsälässä hakuilemassa helatorstaina nosti esiin maalimiesongelman; Tinka lähti pois maalimiehen luota, otin 3 maalimiestä ja kahdelta jälkimmäiseltä lähti mua vastaan iloisena...? Etsii siis innolla mutta ei viitsi viipyä siellä edes koko syöttelyn aikaa. Mun pitää nyt ihan tosissaan miettiä mikä sille ois maailman paras juttu? Ehdotuksia? Kirsi ehdotti kahta palloa, mutta vaikka nytkin maalimiehillä oli kissanruokaa ja lelu, joka on kotona "must", metsässä se ei kiinnosta....

Ja uudessa paikassa ollaan lenkkeilty ahkerasti ja nyt sivistyksen parissa huomaan, miten "metsittynyt" koira mulla on. Menee remmissä ympäriämpäri innoissaan ja tänään keksi alkaa paimentamaan/jahtaamaan autoja - onneks oli kiinni! Lähti aivan varoittamatta ja LUJAA!

Kaupassa käytiin nopeasti tänään kävellen (auto hajosi ja piti saada karkkia!!!), ja Tinka odotti hienosti kaupan pihassa sen aikaa. Hyvä harjoitella odottamista pikakauppareissuilla, tuleehan se BH-kokeessa vastaan joskus.

Juoksut jatkuu, ja veikkaisin että tärppipäivät on aivan juuri nyt päällä, sillä eilen Ahti-kelpietä ei ajettukaan pois kun yritti astua leikin varjolla, lisäksi lenkillä pitää pissata ainakin kymmenen kertaa. Vuotoa en ole kauheasti huomannut, hyvin Tinka itse siivoaa paikkansa, että mä pääsen vähällä.

Onhan tässä treenailtukin, pihatottista ja esineruutua ja leikkimistä, mutta jos välillä kirjoittais Tinkan hauskasta eilispäivästä.

Ensin mentiin aamulenkille lähimetsään, missä kävellään järvenrantaa. Tinka kahlaili ja pelleili rannassa, ja hauki pulahti liikkeelle ihan nenän edestä! Sepä vasta oli mielenkiintoista, päätä käännellen sitä pulahduskohtaa tuijotettiin, vähän piti haukahtaakin häntä taivasta kohti sojottaen. Sen jälkeen en tyttöstä saanutkaan enää polulle kun koko ajan piti mennä tarkistamaan että onko se pulahtelija tullut takaisin eri kohdissa matkaa.:-)

Sitten töiden jälkeen Pajulahden metsässä Suskun ja Pipen kanssa lenkillä, heitin kepin järveen, noin reilu metrin päähän. Pipe (dobberinarttu) ja Tinka kumpikin yritti kilpaa saada keppiä, tassulla vettä meloen tai eri kohtaan kiertäen. Pipe lopulta uskaltautui uimaan, ja Tinka meni uteliaana liukkaalle vinolle kivelle kurottelemaan - ja mennä plumpsahti järveen. Ui sitten pikku matkan ja takas samaa kautta ylös, ei pelottanut yhtään. Ja sitten piti tietysti saada "olen ihan märkä" -hepuli... Olipa huippukivaa!!!

Ja sen jälkeen oli kotiin tullut kylään kärpänen!!! Pikkuisen tokkurainen musta otus, jota jahdattiin yli, ali ja ympäri huonekalujen ja pitkin seiniä ainakin puoli tuntia. Kunnes se hävisi mystisesti. Sitten sitä vielä etsittiin toinen mokoma. Jännä kaveri Tinkan mielestä, sais tulla uudelleenkin leikkimään.

Ja pihassa illalla oli laatoille ilmestynyt sammakoita!!! Ne vaan köllötti siinä lämpimillä laatoilla, vaikka Tinka tökki, töni tassulla ja kuonolla ja jopa poimi varovasti suuhun. Eipä vaan liikkuneet, fiksuja sammakoita, yksikin liike olisi voinut aiheuttaa innostuksen joka auttamatta olisi johtanut pienen kurnuttajan kuoliaaksi liiskamisen.

Että yhden päivän aikana on uitu, tutustuttu kärpäsiin, kaloihin ja sammakoihin. Mitähän huomenna tapahtuukaan? 

Hakutreenit lumisessa metsässä, tuulta ei nimeksikään.

Eka maalimies oli Hansu, mä ohjasin. Maalimies löytyi, mutta palkka ei kelvannut. Ohjeena mulle, että pitää liikkua hitaammin ja pysähdellä enemmän.

Seuraava maalimies olikin sitten vähän hukassa, mutta löytyi pienen sompailun jälkeen. Koko haku meni yhdeksi ristiin rastiin kävelyssä, Tinka merkkasi parit jäljet joita metsässä oli, loppujen lopuksi taisi saada sitten näköhavainnon maalimiehestä. Nyt kelpas palkkakin.

Ensi kerralla: nyt ei voi Tinkaa enää treenata ellei tuule, tuuli-ilmaisut vaatii tuulen ja tästä lähtien skipataan treenit jos on tyyntä. Motivointiin pitää paneutua, millä ihmeellä saan maalimiehen ihanaksi?

Sitten tottista raunioilla. Päästin Tinkan aluksi pissalle ja moikkaamaan ihmisiä ja sitten takas autoon ja omalla vuorolla tottistelemaan. Se auttoikin keskittymiseen, enää ne ihmiset siellä kentän laidalla ei ollutkaan niin jännittävän mielenkiintoisia kun ne oli jo tavattu.

Tottiksessa otin sivulle tuloja ja siitä kontaktin pitämistä, pari sivulle tuloa oli väljiä, uusiksi. Sitten vähän seuraamista ja maahan ja istumaan menoja (maahan menossa pitää muistaa sanoa käsky ensin ja sitten vasta vartaloapu). Sitten leikkimistä ja lopuksi luoksetulo ja vielä leikkimistä.

Kaiken kaikkiaan ihan ok tottis. Seuraamista pitää treenata PALJON lisää.